Eilen laittamaani videoon liittyen jäin muistelemaan aikaa n. 2 vuotta sitten, kun päätin luopua kaikesta itseoivalluksen tavoittelusta, kuultuani jostakin klassikkolauseen "kun lakkaa vaeltamasta, on perillä". Päätin siis olevani valaistunut koska en enää tavoittele sitä, ja jatkoin elämääni miten jatkoin. Mutta ehkä vasta nyt ymmärsin, että en minä silloin lakannut kulkemasta. Kuljin yhä mielessäni menneeseen ja tulevaan, ja halusta ja himosta toiseen, kaduin ja pelkäsin ja toivoin ja suunnittelin. Mitä se siis oikeasti tarkoittaakaan, että lakkaa kulkemasta? Kenpä tietäis sen.. ken arvaisi huomisen.. trallallaa.