Huomasin pari päivää sitten että eräästä parhaista ikinä lukemistani kirjoista on tehty leffa. Ja eikun katsomaan. Ylittää käsityskykyni kuinka sellaisesta kirjasta on onnistuttu tekemään niin kertakaikkiaan kamala elokuva, enkä montaa kertaa ole jättänyt elokuvaa kesken (paitsi kerran kun nukahdin teatteriin jonkun Batman -leffan aikana), mutta nyt jätin.

Oli pakko lukea illalla pari sivua tuosta kirjasta ja todeta että kyllä, tämä oli niin ihana kuin muistinkin. Eat, pray love on suomennettu "Omaa tietä etsimässä". Se on tositarina naisesta, joka ottaa hatkat avioliitostaan ja lähtee vuodeksi maailmalle -ensin Italiaan parantelemaan haavojaan, opiskelemaan kieltä, elämään ekaa kertaa elämässään selibaatissa, ja syömään. Seuraavaksi on vuorossa Intia, jossa suunniteltu vierailu kirjailijan gurun ashramissa venyykin koko maassaoloajan pituiseksi ja Taj Mahalit ynnämuut nähtävyydet jäävät väliin. Viimeisessä osassa Liz Gilbert on Indonesiassa, mm. poppamiehen opissa -ja tietysti rakastumassa :)

Lizin tyyli kirjoittaa on erittäin persoonallista ja älykästä, ja lukukokemus oli sellainen että sen aikana kävin läpi varmasti koko ihmisemootioiden skaalan, hytkyin naurusta ja itkin, jännitin ja rakastin ja opin uutta.. Suosittelen ja voin lainatakin!